Saimaannorppa (Pusa Saimensis) on monella tavalla ainutlaatuinen eläin. Se on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs, ja yksi viidestä hyljelajista maailmassa, joka elää makean veden vesistössä. Rakastettava laji on myös harvinaisen sopeutunut elämään lähellä ihmisiä – Saimaan alueen asukkaiden, mökkeilijöiden ja matkailijoiden rinnalla.
Vuonna 2025 saimaannorpan historiaa kirjoitettiin merkittävällä tavalla uusiksi. Aiemmin saimaannorpan otaksuttiin olevan itämeren- tai laatokannorpan lähisukulainen, ja jääneen Saimaalle alalajiksi jääkauden jälkimainingeissa. Uudet geneettiset tutkimustulokset kuitenkin mullistivat vanhat käsitykset niiden osoittaessa saimaannorpan historian alkaneen jo 60 000 vuotta sitten Jäämereltä, jossa se eriytyi omaksi lajikseen. Yksilöitä siirtyi Saimaan alueen vesistöön jääjärvien ketjua pitkin ja sopeutui sisävesien asukkaaksi.
Tässä artikkelissa syvennytään sympaattisen lajin elämään, saimaannorppaa koskettaviin suurimpiin uhkiin sekä Suomen luonnonsuojeluliiton arvokkaaseen suojelutyöhön lajin hyväksi. Raikastamolla on kunnia olla osana suojelutyötä yhteistyöhankkeemme, norppamehujen, myötä. Jokaisesta myydystä Norppa-pillimehusta lahjoitetaan 10 senttiä Suomen luonnonsuojeluliitolle, mikä on tähän mennessä tuottanut lahjoitusvaroja yli 178 000 euroa.
Norppakanta on elpynyt 15 vuoden aikana – silti kasvua tarvitaan yhä
Saimaannorpan aktiivinen suojelutyö aloitettiin 1980-luvulla, jolloin kanta oli pienimmillään 150 yksilöä. Saimaannorpan tuolloista selviytymistä sukupuuton partaalta voidaankin pitää pienenä ihmeenä.
Vuosituhannen loppua kohti norppakanta saatiin suojelutoimien ansiosta hyvään kasvuun, mutta 2000-luvun alussa kanta lähti jälleen uhkaavaan laskuun. Huoli otettiin vakavasti, ja suojelutyötä tehostettiin 2010 alkaen. Reilussa viidessätoista vuodessa valtionhallinnon, akateemisen maailman ja ympäristöjärjestöjen ponnistelut ovat tuottaneet tuloksia, ja kanta on tuplaantunut noin 530 yksilöön. Tästä huolimatta tutkijat korostavat, ettei kasvu ole riittävää lajin tulevaisuuden varmistamiseksi, ja lisäksi kannan vahvistumisen tulisi edetä tasaveroisesti joka puolella Saimaata.
”Ainoa keino turvata saimaannorpan tulevaisuus on saada kanta kovempaan kasvuun. Siksi ylimääräisiä kuolemia, erityisesti kuuttien, tulisi pystyä vähentämään. Suojelutoimenpiteitä tarvitaan, ja niitä tulisi lisätä ja tehostaa entisestään, sillä kyseessä on edelleen erittäin uhanalainen laji”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.
Suojelutoimien kolme painopistettä
Norpalle keskeisimpiä uhkia ovat ilmastonmuutos ja norpalle vaarallisilla pyydyksillä kalastaminen. Saimaannorppa on myös menettänyt valtaosan alkuperäisestä perimästään, mikä huolettaa tutkijoita. Kapea perimä heikentää lajin vastustuskykyä erilaisia uhkia ja sairauksia kohtaan.
Suuren uhkan saimaannorpalle muodostaa ilmastonmuutos leutoine talvineen, sillä jäälle muodostuvia kinoksia on tällöin harvemmassa, kevät aikaistuu ja norppien pesintä hankaloituu. Toimivia ratkaisuja haasteeseen on löydetty ihmisvoimin kolattavista apukinoksista sekä keinopesistä.
Toinen norpalle keskeinen uhka on kalastus norpalle vaarallisilla pyydyksillä, kuten ohutlankaisilla verkoilla ja leveänieluisilla katiskoilla. Näiden uhkien hallinta on ensisijaista norpan tulevaisuudelle, ja avaintekijöinä kokonaisuudessa ovat lainsäädännölliset verkkokalastusrajoitukset, norppaturvallisten kalastusvälineiden lisääminen sekä aktiivinen viestintä ja ympäristökasvatus.
Kolmatta genetiikkaan liittyvää uhkaa pyritään taklaamaan elinolosuhteiden turvaamisen lisäksi norppayksilöiden siirtoistutuksilla eri puolille Saimaata. Näin voidaan monipuolistaa eri alueiden geneettistä perimää ja ehkäistä genetiikan eriytymistä suuren vesistön sisällä.
Talvipesinnän turvaaminen auttaa kuutteja kriittisinä ensi hetkinä
Erittäin uhanalaisen lajin pesinnän turvaaminen on yksi suojelun kulmakivistä. Metsähallitus organisoikin joka vuosi apukinostalkoita edesauttamaan norpan pesintää, missä järjestöillä ja vapaaehtoisilla on keskeinen rooli. Suomen luonnonsuojeluliitolla on hankkeessa oma vastuualueensa Etelä-Saimaalla, johon halukkaat vapaaehtoiset toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi.
”Suojaisa pesä kinoksessa on kuutille tosi tärkeä. Se pitää kuutin lämpimänä ja kuivana sekä suojaa pedoilta kuten ketuilta. Luonnonhangilla tai vapaaehtoisten kolaamilla kinoksilla on tällöin suuri merkitys norpan pesinnän, synnytyksen ja imetyksen onnistumiselle”, kuvailee Suomen luonnonsuojeluliiton Life-hankkeen hankepäällikkö Hanne Kosonen.
Norpan pesintää edesauttamaan testataan myös toista ratkaisua – veden päällä kelluvia keinopesiä. Itä-Suomen Yliopisto vastaa näiden pesien kehityksestä ja tutkimisesta yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja keinopesillä varaudutaan talviin, jolloin Saimaalla ei ole riittävästi lunta eikä jäätä.
”Pesinnän turvaamiseen kehitettyä keinopesää voisi verrata linnunpönttöön, ja kokeilu on osoittanut, että norppa voi hyväksyä keinopesän lepo- tai pesintäpaikakseen. Lisäksi keinopesiin voidaan asentaa kameroita, ja saada näin tilannetietoa norppien elämästä”, Tiainen jatkaa.
Norppaturvallinen kalastus – ja miten kuluttaja voi tähän vaikuttaa?
Kalastus aiheuttaa vuosittain useita norppien ja kuuttien kuolemia. Uhanalaisen eläimen kohdalla jokainen ennenaikainen kuolema on yhteinen murhe. Norppaa suojelevat tahot eivät kuitenkaan vastusta kalastusta – kalastusvälineet Saimaalla vaan tulisi valita vastuullisesti, norppien turvallisuus huomioiden. Verkkoja ja leveänieluisia pyydyksiä olisi hyvä välttää ympäri vuoden, myös kalastusrajoitusten ulkopuolella.
Suomen luonnonsuojeluliitto onkin järjestänyt esimerkiksi lukuisia talkoita, joissa tehdään norppaturvallisia katiskoita jaettavaksi ilmaiseksi Saimaan alueella kalastaville. Myös kaupallisille kalastajille suunnattuja norppaturvallisia rysiä on kehitteillä.
Katiskojen jakamisen yhteydessä norppa-asiantuntijat kertovat syntyneen hedelmällistä keskustelua sekä mukavia muistoja.
”Eräs keskustelu Vaihda verkot katiskaan -tapahtumasta viimeisten viiden vuoden ajalta on jäänyt erityisesti mieleen. Paikalle saapui kaupallinen kalastaja, joka kertoi haluavansa lopettaa verkoilla kalastamisen kokonaan. Symbolisena eleenä hän luovutti meille 1,5 km kalaverkkoja vastaanottaessaan katiskan. Ilo tästä oli käsinkosketeltavaa ja molemminpuolista.”
Hanne Kosonen, hankepäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto
Myös kuluttajalla on käsissään huomattava vaikuttamisen mahdollisuus, sillä jokainen meistä voi aina kysyä kaupassa ja ravintolassa Saimaalta lähtöisin olevan kalan pyyntitapaa. Jos kala on pyydetty verkoilla, tai tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla, voi kalan jättää ostamatta. Kun eettiset kriteerit alkavat näkyä kuluttajien ostopäätöksissä, voi tämä alkaa muovata myös kaupallisen kalastuksen käytäntöjä – vähitellen mutta vääjäämättä.
Ympäristökasvatuksella läheisempi suhde norppaan
Norpan tulevaisuuden ratkaisevat myös tulevien sukupolvien päätökset, minkä vuoksi ympäristökasvatus on oleellinen osa Luonnonsuojeluliiton suojelukokonaisuutta. Tätä tehdään jalkautumalla kouluihin ja päiväkoteihin sekä jakamalla lapsille ja nuorille tietoa norpasta ja sen tarvitsemasta suojelusta.
”Ympäristökasvatus on tulevaisuuden kannalta todella tärkeää, sillä sen myötä lapset oppivat tuntemaan norppaa huomattavasti enemmän. Lisäksi kouluissa on toteutettu erilaisia saimaannorppaprojekteja, joiden kautta tietoa kulkee luontevasti myös kotiväelle. Tällä hetkellä pyrimme kohdentamaan työtä yhä enemmän myös nuoriin sekä kannustamaan heitä mukaan vapaaehtoistoimintaan”, Tiainen kertoo.
”EU:n tukeman LIFE-hankkeen ja yritysyhteistyön tarjoamat resurssit luovat toisinaan mahdollisuuksia myös tavanomaisen suojelutyön ylittäville asioille. Eräs tällainen oli saimaannorppanukketeatteri, johon pystyimme toteuttamaan käsikirjoitukset, nuket ja lavasteet. Näytelmää esitettiin lähes kahdelle tuhannelle lapselle”, Kosonen iloitsee.
Keskeistä on myös keskusteluyhteyden avaaminen vesialueiden osakaskuntien kanssa. Kalastajille on järjestetty muun muassa norppaturvallisten katiskojen rakennustalkoita. Kasvokkain keskustelemalla on pyritty vähentämään ennakkoluuloja ja vastakkainasettelua aiheen ympärillä sekä samalla tuomaan esiin norppaturvallisia tapoja kalastaa.
Näin jokainen voi auttaa norppaa
Saimaannorpan asia on meille kaikille suomalaisille yhteinen. Jokaiselle löytyy myös monia suoria tai epäsuoria tapoja vaikuttaa sekä tukea norpan tulevaisuutta.
- Osallistu vapaaehtoistyöhön – panoksesi on arvokas esim. apukinoksia kolatessa
- Lahjoita rahaa Luonnonsuojeluliiton norppatyöhön – kertalahjoituksena tai kuukausittain
- Kalasta vain norppaturvallisilla välineillä – vältä verkkoja ja leveänieluisia katiskoja
- Kysy kalan pyyntitapaa – valitse ravintolassa ja kalatiskillä vain norppaturvallisesti pyydettyä Saimaan kalaa
- Ulkoile tietoisesti Saimaalla – pidä koira pesimäaikaan kytkettynä, älä lähesty jäällä kinoksia tai norpanpesiä, äläkä jätä roskia luontoon
- Valitse mehuhyllyllä Raikastamon Norppa-mehu – helppo ja herkullinen tapa tukea norpansuojelutyötä arjessa
”Raikastamon Norppa-mehut tukevat norpansuojelutyötä, ja ovat lisäksi terveellinen ja hyvänmakuinen vaihtoehto. Vaikka Norppa-mehun valinta on yksittäisenä päätöksenä pieni, tulee asiasta merkityksellinen, kun useat kuluttajat tekevät sen tietoisesti osana arkeaan.
Raikastamon tuki onkin meille todella tärkeä. Sitä käytetään paitsi LIFE-hankkeiden omavastuuosuuden rahoittamiseen myös konkreettiseen suojelutyöhön, mm. ympäristökasvatukseen, norppaturvallisen kalastuksen edistämiseen, apukinos- ja pesänlaskentatöihin sekä viestintään.”
Kaarina Tiainen, saimaannorppa-asiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
Oli panoksesi norpansuojeluun mikä tahansa, on se merkityksellistä, sillä monista pienistä teoista kumuloituu suuri kokonaisvaikutus. Saimaannorpan tulevaisuus muuttuu valoisammaksi yksi luontoteko ja ostopäätös kerrallaan.
Lue lisää:
Suomen luonnonsuojeluliitto X Raikastamo – yhteistyöhanke
